Hän - suomen kielen kaunein sana?
Käyttämämme sanat rakentavat kokemustamme maailmasta. Suomessa on kielen syntyvaiheista lähtien (ensimmäinen kirjattu merkintä vuodelta 1543) ollut kaikille sukupuolille yksi yhteinen persoonapronomini, hän. Hän ei erottele kohteensa sukupuolta, sosioekonomista asemaa tai arvoa. Pronomini tarjoaa kaikille yhtäläiset lähtökohdat osallisuuteen, ja siksi rakensimme hänistä symbolin koko yhdenvertaisen Suomen tarinalle. Kampanjassa Suomi kiitti maailman muita kieliä niiltä saamistaan sanoista - 80 prosenttia suomen sanoista on lainattu muualta - ja antoi vastalahjasi yhden, yhdenvertaisen hänin. Onko hän suomen kielen kaunein sana?
Joskus suurimmat oivallukset ovat niitä, jotka ovat meitä niin lähellä, että vain harva huomaa niiden erinomaisuuden. Niitä puita, joilta muut eivät nähneet metsää, ennen kuin joku ymmärsi ottaa ja katsoa.
Tasa-arvo oli vuonna 2019 paljon puheissa, ja hyvä niin. Siinä missä maailmanlaajuisesti kuulumme tasa-arvon suvereeneihin lipunkantajiin, tuntuu suomalaisten näkökulmasta tehtävää olevan vielä paljon. Mutta ehkä voisimme joskus olla myös saavutuksistamme ylpeitä ja oikein epäsuomalaisesti juhlia sitä kaikkea hienoa, mitä meillä on. Juhlia oman rakkaan kielemme ainutlaatuisuutta ja sitä, että ajattelussamme ei ole sijaa eriarvoisuudelle.
Koko vuoden hienoin markkinointiteko ei myy mitään, se ei julista eikä saarnaa. Mutta se antaa maailmalle paljon. Kolme kirjainta, joihin kiteytyy koko Suomen historiallinen tasa-arvo; jokainen omasta elämästään päättävä, jokainen kouluja käyvä, jokainen äänioikeutettu, jokainen, jolla on mahdollisuudet vaikka valtion huipulle. Jokainen presidentti ja pääministeri. Sillä täällä Suomessa me olemme kaikki samanarvoisia, sinä, minä – ja hän. Ja se, jos mikä, on palkitsemisen arvoinen asia.
Jyrki Poutanen
